Huvilan omistajat

Waseniusten suku omisti huvilan rakennukset aina toiseen maailmansotaan asti ja käytti päärakennusta huvilanaan aina vuoteen 1939. Silloin viimeinen lapsettomaksi jäänyt perillinen, Leonard Wasenius, luopui huvilasta. Rakennukset siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen.

Sota-aikana huvila on joidenkin vahvistamattomien tietojen mukaan toiminut lastenkotina. Tämän jälkeen useampaan huoneistoon jaettuna kaupungin vuokra-asuntoina aina vuoteen 2010.

Vuodesta 2010 vuoden 2017 syksyyn asti huvila seisoi tyhjillään. Tänä aikana kaupunki teki kuntotutkimuksia ja korjasi rakennuksen vesikaton  alusrakenteineen. Koko rakennuksen peruskorjausta harkittiin, mutta kaupungin tilakeskus ryhtyikin valmistelemaan huvilan myyntiä. Myynnin edistämiseksi ja helpottamiseksi ryhdyttiin tilakeskuksen aloitteesta tekemään uutta asemakaavaa, jolla huvilalle ja kahdelle muulle alueen asuinrakennukselle olisi muodostettu omat tontit. Tämä aiheutti vastustusta paitsi Hyötykasviyhdistyksessä, myös paikallisissa asukkaissa, asukasyhdistyksissä ja kaupunginmuseossa. Valmistelu hidastui.

Tuolloin Hyötykasviyhdistys oli yhteydessä tilakeskukseen ja vetosi kaupunginhallituksen 1990-luvun lopulla tekemään periaatepäätökseen, jonka mukaan huvilan tuli vapauduttuaan siirtyä Hyötykasviyhdityksen käyttöön. Myyntipäätöstä ei enää voitu perua, joten huvilan vuokraaminen ei enää tullut kysymykseen. Tilakeskuksen päällikkö Jaakko Stauffer kuitenkin päätti, että huvilan myynnistä sovitaan nimenomaan Hyötykasviyhdistyksen kanssa.

Marraskuussa 2017 huvilan päärakennus siirtyi pitkällisten neuvottelujen ja kauppaa valmistelevien vaiheitten jälkeen Hyötykasviyhdistys ry – Nyttoväxtföreningen rf:n käyttöön ja lopulta vuoden 2018 alusta Kiinteistö Oy Pro Anneberg nimisenä yhdistyksen omistukseen siinä kunnossa kuin se ostohetkellä oli. Omistajanvaihdoksen myötä rakennuksen korjaaminen ja ylläpito siirtyivät uudelle omistajalle ja sen tukijoille.

Asemakaavanmuutos peruttiin. Siten huvilalla ei ole virallista tonttia, vaan vuokra-ala, joka sijaitsee kaupungin puistossa. Näin vältyttiin 1800-luvun alusta lähtien yhtenäisenä säilyneen alueen pilkkomiselta.

Tietoa huvilasta ostohetkellä

Annalan kartanon (p.o. huvilan) päärakennus,  Vesikaton kuntotarkastusraportti, 28.10.2010 / Kattotutka Oy, Risto Inkeroinen
Annalan kartano (p.o. huvila), päärakennus, Ulkoseinien kuntotutkimus, 21.01.2011 / Vahanen Oy, Eeva Kauriinvaha ja Ilkka Jerkku
Annalan kartano (p.o. huvila), päärakennus, tutkimusselostus, kosteus- ja rakennetutkimus 7.8.2012 / HKR-rakennuttaja, Maria Saari
Kiinteistön kuntoarvio, Annalan kartano (p.o. huvila), 12/2015 / Wise Group, Tomi Valkeapää, Sami Jämsén, Jouni Kettunen, Henri Aunola
Vesikaton ja sen alusrakenteiden korjaukseen (2014) liittyvät asiakirjat, 22.1.2014 / Dracon Oy (piirustusluettelo, rakennetyypit, vesikatto, detaljit sekä julkisivun detaljeja)
Annalan huvila, rakennushistoriallinen inventointi, ark-byroo 19.5.2016
Artikkelikuva: Charta öfver den vid Annebergs plantagen; tonttikartta, Grönlund Simon, insinööri, Valmistaja 1831, Kuvaustiedot: Hyvönen Markku HKM 2018, Helsingin kaupunginmuseo


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.